Äitienpäivät vietetty ja herkut menneet parempiin suihin. Itse sain lahjani jo eilen, kukkakimpun, rahaa ja vapaailllan. Ajatus oli mitä ihanin, mutta ilta meni aivan täysin v*****s, joka ei tosin Karista johtunut millään lailla. Löysin itseni kotisohvalta klo.23:30 äkäisenä  kahden siiderin jälkeen ja vannoin, etten koskaan lähde minnekään, ainakaan sovi kenenkään kanssa mitään.

Aamulla sain hienon itsetehdyn kortin sänkyyn ja pääsin suoraan kahvipöytään, ihana herätys. Oli hienoa kun oli tänään kaikki sisarukset koolla yhtäaikaa ja lapsetkin saivat peuhata keskenään. Lieviä kauhunhetkiä koittiin Hiirolassa, kun Kari oli nukuttamassa Alisaa vaunuihin, ihmetteli, mikä tuli viereen ja meinasi kertomansa mukaan saada sydärin kun katsahti oikealle jalkoihinsa, siinä seisoi suhteellisen kokoinen naarasmetso eli koppelo. Nehän voivat olla todella vaarallisia jos niitä hätistelee tai ärsyttää, voivat käydä tosiaan päälle ja repiä kirjaimellisesti vaikka silmät päästä. Onneksi kuitenkin selvittiin säikähdyksellä, Kari lähti hiljalleen kävelemään eteenpäin ja koppelo kiltisti seurasi perässä, se tuli aivan keittiönikkunan alle just sellainen "mitä tölläätte"-ilme päällään.

Myöhemmin lähdettiin koiranpissityslenkille, Arjan, Villen, Adan ja vaunujen (ja tietysti koiran kanssa:)) ja siellähän se koppelo piti omaa potpotustaan tien laidassa. Nauroinkin, että maalla on enemmän "äksöniä" kuin kaupungissa, koskaan ei tiedä, mihin törmäät koirankusetusreissulla, kaikenlaisia ökkömönkiäsiä voi vastaan tulla. Mitähän tuokin rouva-koppelo etsiskeli, ruokaa varmaan.

Tässäpä se viikonloppu menikin, enimmäkseen kuitenkin positiivisissa merkeissä, onneksi. Annoin Allylle iltavellin, annan vielä tilkan maitoa ja laitan yöpuulle. Huomenna olis haravointitalkoot takapihalla, saas nähdä monta päivää sitä hommaa siirretään taas huomiselle ja huomiselle, ei kyllä se tapahtuu nyt suunnitelmien mukaan ja samalla vois laittaa noi pihakalusteet kesäkuntoon. Ja eikun kelejä odottelemaan!